Kirjaston tietoaineistokäytänteet

Näissä periaatteissa kuvaamme yliopiston kirjaston tietoaineistojen hallintaan liittyvät yleiset periaatteet ja käytänteet. Tarkempi työohjeistus, joka ohjaa päivittäistä työntekoa ja yksittäisiä valintoja, on kirjaston intrassa henkilökunnan käytettävissä.

Kokoelmatilat

Tällä hetkellä yliopiston kirjaston tietoaineistokokoelmia on sijoitettuna Mattilanniemen (kurssikirjat ja ostetut lehdet) ja Ylistönrinteen kirjastoissa (tutkimuskirjallisuus), Aallon lukusalissa (tutkimuskokoelman lukusaliaineistoa), T-rakennuksessa (vapaakappalekokoelman tabloidkokoiset lehdet ja äänilevyt) ja Kanavuoren Kokoelmakeskuksessa (vapaakappalekokoelma ja tutkimuskirjallisuuden vanhempi aineisto).

Syksyllä 2021, kun kun kirjastorakennuksen remontti valmistuu, kirjastoverkko supistuu ja kokoelmat tulevat pääosin sijoittumaan kirjastorakennukseen (uusi nimi Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähde) ja Kanavuoren Kokoelmakeskukseen. Lisäksi tietoaineistoja jää Aallon lukusaliin ja T-rakennukseen.

Tietojärjestelmät

Kirjastossa on käytössä avoimen lähdekoodin KOHA-kirjastojärjestelmä ja olemme mukana tieteellisten kirjastojen KOHA-yhteenliittymässä, johon kuuluu Kansalliskirjasto, Varastokirjasto ja osa korkeakoulukirjastoista. KOHA-yhteenliittymä vastaa Kansalliskirjaston tukena KOHAn kehittämisestä ja ylläpidosta tieteellisten kirjastojen osalta.

KOHA-järjestelmään tallennettu metadata haravoidaan kansalliseen Finna-palveluun, jossa tietoaineistomme ovat haettavissa kansallisen Finna.fi-hakupalvelun kautta. Kirjastollamme on Finnaan oma JYKDOK-hakunäkymä. JYKDOKin kautta löytyvät myös yliopiston JYX-julkaisuarkistoon tallennetut e-aineistot ja itse hankkimamme e-lehdet, joiden tiedot saadaan JYKDOKiin SFX-linkityspalvelun kautta. SFX-linkityspalvelu linkittää artikkelit emolehtiinsä ja yhdessä Ezproxy -välityspalvelun kanssa mahdollistaa e-lehtien ja muiden e-aineistojen etäkäytön. Itse aineistoihin liittyvä metadata tuotetaan ja ylläpidetään palvelun ylläpitäjän Ex Libriksen toimesta.

Metadatatyö

Kirjaston metadatatyössä käytetään kansainvälistä RDA- kuvailustandardia (Resource Description and Access), joka ohjaa kuvailemaan universaaleja kohteita, kuten teoksia, toimijoita ja paikkoja. Tuotamme kokoelmiimme liitettävästä painetusta ja e-aineistosta standardin mukaista metadataa omaan KOHA-kirjastojärjestelmäämme, kirjastojen yhteiseen Melinda-tietovarantoon, kotimaisten aikakauslehti- ja monografia-artikkelien kokoelmaan (Arto), Suomen kansallisbibliografiaan Fennicaan ja Asteri-auktoriteettitietokantaan.

Metadatatyömme on osa kansallista kuvailun ekosysteemiä, jossa voidaan hyödyntää toisten tekemää työtä. Tuloksena ovat laadukkaat, tehokkaasti tuotetut ja linkitettävät kuvailutiedot, jotka mahdollistavat aineistojen monipuolisen käytön ja parantavat niiden löytyvyyttä ja saavutettavuutta.

Osallistumme Kansalliskirjaston johtamaan kansalliseen kuvailun yhteistyöhön tuottamalla metadatan Jyväskylän yliopiston

  • julkaisuista Suomen kansallisbibliografiaan
  • julkaisijoista Asteri-auktoriteettitietokantaan osana toimijakuvailupalvelua

ja antamalla yliopiston julkaisemille painetuille ja elektronisille kirjoille metadataan kuuluvan kansainvälisen ISBN-tunnisteen. Vastaamme näiden tietojen oikeellisuudesta. Kansallisbibliografian kautta julkaisujen kuvailutiedot päätyvät myös kansainväliseen käyttöön.

Arto-yhteistyössä kirjaston vastuulla ovat kasvatustieteiden, liikuntatieteiden ja psykologian tieteenalojen lehdet.

Lahjoitukset

Otamme lahjoituksia vastaan tarkoin harkiten. Tutkimuskirjallisuuteen hyväksymme vain uutta, kokoelmaprofiilimme sopivaa ulkomaista kirjallisuutta ja vapaakappalekokoelmaa täydennämme meiltä puuttuvalla hyväkuntoisella aineistolla. Lahjoitettu aineisto siirtyy kirjaston omaisuudeksi. Päätöksen lahjoituksen vastaanottamisesta tekee kirjaston kokoelmatiimi.

Lahjoitettu aineisto, jota ei liitetä kokoelmiin, lähetetään Varastokirjastoon, myydään, annetaan pois tai viedään kierrätykseen.

Otamme vastaan myös yliopiston varainhankinnan linjausten mukaisia rahalahjoituksia.

Tutkimuskokoelma

Oma aineistojen hankinta

Huolehdimme (Avoimen tiedon keskuksessa) Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan aineistotarpeista. Tuomme yliopistoyhteisön käyttöön kansainvälisesti korkealaatuiset tietoresurssit ja opintovaatimuksiin sisältyvän kurssikirjallisuuden sekä hankimme aineistoa laitosten ja projektien omaan käyttöön.

Aineistonhankintaa ohjaavat Jyväskylän yliopiston tutkimuksen painopisteet, henkilökunnan ja opiskelijoiden esittämät hankintatoiveet sekä kulloinkin voimassa oleva opetussuunnitelma.

Takaamme aineistojen saatavuuden lehtien, kirjojen ja verkkoaineistojen vuositilauksina ja kertaostoina, mutta yhtä lailla lainaamalla muista kokoelmista sekä hyödyntämällä verkon avoimia aineistoja.

Opintovaatimuksiin kuuluvan kurssikirjallisuuden hankimme ensisijaisesti elektronisena. E-kirjalisenssien ja painettujen kurssikirjojen määrä suhteutetaan opintojaksoa yhtä aikaa suorittavien opiskelijoiden määrään.

Elektronisten lehtien, tietokantojen ja verkkoaineistojen hankinnan hoidamme suurimmaksi osin FinELib-konsortion kautta. Konsortiohankintojen ulkopuolella teemme harkiten yksittäisiä tilauksia yliopistoyhteisön esittämien toiveiden perusteella.

Lisensoidut e-aineistot ovat käyttöehtojen mukaisesti käytettävissä JYU:n verkossa tai käyttäjätunnuksella sekä kirjaston tiloissa kirjautumistavasta riippuen myös sellaisten henkilöiden käytettävissä, joilla ei ole yliopiston käyttäjätunnusta.

Avoimet aineistot

Avointen aineistojen (open access) löydettävyyttä edistetään tuomalla relevantteja open access -lehtiä ja -kirjoja löydettäväksi Avoimen tiedon keskuksen JYKDOK-hakupalvelun kautta. Asiakkaita opastetaan käyttämään myös muita hakukoneita ja työkaluja avointen aineistojen löytämiseksi.

Kokoelmatyö

Kirjaston kokoelmatyö on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Tavoitteena ovat asiakkaidemme tarpeita vastaavat ja ajantasaiset kokoelmat. Kokoelmien evaluointi on jatkuvaa ja sen avulla luodaan kokonaiskuvaa kokoelmien sisällöistä ja tuotetaan tietoa johdonmukaisen kokoelmatyön tueksi.

Seuraamme aineistojen käyttöä ja niiden merkitystä eri asiakasryhmille. Vuositilausten evaluointia tehdään käyttötilastojen, asiakaspalautteen ja aiheen relevanssin perusteella Avoimen tiedon keskuksen talous huomioiden. Varmistamme elektronisten sähköisten aineistojen pitkäaikaiskäytön, mikäli se vain on mahdollista.

Painettujen kokoelmien evaluoinnissa huomioimme JYU:n keskeisten tieteenalojen perusteokset ja klassikot, JYUn omat julkaisut ja alueellisesti tärkeät teokset sekä yleisesti laadukkaat, aktiivisesti käytetyt aineistot.

Saavutettavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi digitoimme aineistoja joko yksittäisestä tarpeesta tai suunnitelmallisesti Avoimen tiedon keskuksen digitointisuunnitelman mukaisesti.

Ostamalla hankitusta painetusta kokoelmasta poistamme sisällöltään vanhentuneen aineiston. Vähän käytetty, vielä säilyttämisen arvoinen kirjallisuus lähetetään Varastokirjastoon. Muu poistettu aineisto kierrätetään.

Yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tilata maksutta aineistoja Varastokirjastosta.

Vapaakappalekokoelma

Yliopiston kirjastolla on ollut vapaakappaleoikeus suomalaisiin painotuotteisiin sanomalehtiä lukuun ottamatta vuodesta 1919 lähtien ja AV-aineistoon vuosina 1981-2006. Vuoden 2008 alusta voimaan tullut Kulttuuriaineistolaki 1433/2007 laajeni kattamaan myös kotimaisen verkkoaineiston sekä radio- ja TV-aineiston, mutta poisti kirjastolta pienpainatteiden säilyttämisvelvollisuuden.

Kulttuuriaineistolain tarkoituksena on Suomessa julkaistujen kansallisen kulttuurin aineistojen arkistoiminen, säilyttäminen tuleville sukupolville sekä antaminen tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön. Vapaakappaletoiminnasta vastaavat Kansalliskirjasto ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI.

Kirjasto on yksi kuudesta Kulttuuriaineistolakia toteuttavasta yksiköstä Suomessa. Kansallisella tasolla kirjaston vapaakappalekokoelma on Kansalliskirjaston ja Turun yliopiston kirjaston jälkeen kolmanneksi laajin ja ainoa eteläisen Suomen ulkopuolella.

Vapaakappalekokoelma toimii lähdeaineistona eri alojen opetukselle, tutkimukselle, kansalaistieteelle ja viranomaistyölle. Kirjallisen kulttuuriperinnön säilyttäminen vahvistaa myös osaltaan sivistysyliopiston henkeä. (TS 2021-2024)

Kokoelman vanhin aineisto

Yliopiston kirjastolla on pitkä historia tietoaineistojen ja kulttuuriperinnön säilyttäjänä, dokumentoijana ja välittäjänä. Kirjaston edeltäjä, Jyväskylän tieteellinen kirjasto syntyi 1912 visiosta, jonka mukaan maan ensimmäinen kokonaan suomenkielinen yliopisto sijoitettaisiin Jyväskylään. Samaa tavoitetta ajoi hanke koota täydellinen kotimaisen kirjallisuuden kokoelma palvelemaan tulevan yliopiston tutkimustarpeita. Kirjallisuutta kartutettiin yksityisten ja yhteisöjen merkittävillä kokoelmilla, lahjoituksina saaduilla aineistoharvinaisuuksilla, ostoina ja kansalaisten talkootyönä. Tämän työn tuloksena kokoelmamme sisältääkin nyt kattavasti myös ennen vapaakappaleoikeuden saamista ilmestyneet julkaisut.

Kokoelman kartunta

Kulttuuriaineistolaissa mainittujen velvoitteiden lisäksi valikoimme kokoelmaamme vapaakappalelähetyksien mukana tulevasta, ei lain mukaan säilytettävästä pienpainateaineistosta mm.

  • Keski-Suomea
  • Jyväskylää
  • Jyväskylän yliopistoa ja ammattikorkeakoulua
  • liikuntaa ja urheilua
  • puolueita, politiikkaa ja vaaleja

 koskevia julkaisuja ja julisteita.

Täydennämme vapaakappalekokoelmaamme jonkin verran myös lahjoituksilla ja ostoilla. Lahjoituksena otamme vastaan vain kokoelmastamme puuttuvaa hyväkuntoista aineistoa. Ostamalla hankimme ulkomailla julkaistuja Jyväskylän yliopiston tutkijoiden teoksia, keskisuomalaisten kirjailijoiden kaunokirjallisuuden käännöksiä ja satunnaisesti muuta Suomea ja suomalaisuutta koskevaa kirjallisuutta.

Kotimaisessa aineiston säilyttämisessä teemme yhteistyötä Jyväskylän kaupunginkirjaston kanssa. Varmistamme, että Keski-Suomeen liittyvä aineisto on saatavana jommassakummassa kirjastossa

Saatavuus ja käyttö

Vapaakappalekokoelmaa säilytetään ja annetaan käyttöön kulttuuriaineistolaissa määriteltyjen periaatteiden mukaan joko lukusaliin tai laitoslainaksi yliopiston henkilökunnan työhuoneisiin. Aineisto toimitetaan asiakkaille tilauksesta.

Kirjasto edistää aineiston saatavuutta

  • järjestämällä aineiston kunkin julkaisutyypin mukaan niille sopiviin tiloihin helposti löydettäväksi
  • tuottamalla aineistosta kansainvälisten standardien mukaista laadukasta, avointa ja linkitettävää metadataa omaan JYKDOK-kokoelmatietokantaan ja kansalliseen Melinda-tietovarantoon
  • tekemällä tilaamisen asiakkaalle mahdollisimman vaivattomaksi kokoelmatietokannan kautta
  • huolehtimalla toimitusten sujuvuudesta kirjaston lukusaliin ja laitoksille
  • osallistumalla Kansalliskirjaston johtamiin digitoidun aineiston saatavuutta edistäviin hankkeisiin
  • edistämällä Kansalliskirjaston digitoinnin ulkopuolelle jäävän, yliopiston tutkimukselle tärkeän aineiston saamista käyttöön Avoimen tiedon keskuksen digitointisuunnitelman (linkki) mukaisesti
  • toimittamalla aineistoa kaukolainaksi käytettäväksi muiden kirjastojen valvotuissa tiloissa

Vapaakappalekokoelmaan liittyvät prosessit, työohjeet ja käytänteet on kuvattu OSC:n intrassa.

Varhaiskirjallisuuden kokoelma

Kokoelman sisältö

Kirjaston vanhimpien kirjojen ja harvinaiskirjojen noin 4000 niteen kokoelma muodostuu kolmesta osasta:

  • Inkunaabelit
  • Varhais-Fennica l. Ruotsin vallan ajan kotimainen kirjallisuus 1488-1809
  • Ulkomainen kokoelma 1500-1700

Varhaiskirjallisuuden teokset ovat kirjaston yli 100-vuotisen historian aikana päätyneet kokoelmaan systemaattisella keräämisellä, lahjoituksilla ja ostoilla. Merkittävin tätä kokoelmaa kartuttanut hankinta oli kirjaston edeltäjän, Jyväskylän tieteellisen kirjaston vuonna 1914 ostama helsinkiläisen Minerva-antikvariaatin varasto.

Kokoelmaan kuuluvat teokset ovat arvokkaita, osa hyvin harvinaisia ja hauraita. Kirjoja säilytetään arkistoholvissa, johon on pääsy vain osalla henkilökuntaa. Arkistoholvissa on myös arvokkaille kirjoille sopivat kosteus- ja lämpöolosuhteet.

Harvinaiskirjakriteerit voivat perustua kirjan ikään, sisältöön, harvinaisuuteen, ulkoasuun, kirja- tai sidoshistorialliseen arvoon tai esimerkiksi aikaisempaan omistukseen. Näiden eri kriteerien perusteella kirjaston muista kokoelmistakin on löytynyt harvinaisuuksiksi arvioituja julkaisuja, jotka on sitten siirretty arkistoholviin.

Inkunaabelit

Inkunaabelit ovat kirjapainotaidon alkuvaiheessa, ennen vuotta 1501 painettuja harvinaiskirjoja. Kirjaston kokoelmissa on 13 inkunaabelia, 12 ulkomaista ja ainoa suomalainen inkunaabelimme, Missale Aboense. Se saatiin lahjoituksena Helsingin yliopiston kirjastolta vuonna 1974 yliopiston uuden kirjastorakennuksen vihkiäisten yhteydessä. Tätä pergamentti-Missalea (linkki vie intraan) on säilynyt koko maailmassa vain neljä kappaletta, joista Suomessa kaksi, meillä ja Kansalliskirjastossa. Ulkomaisista inkunaabeleista suurin osa on hankittu ostamalla 1990-2000-luvulla.

Kirjaston omistamat inkunaabelit:

  • Missale Aboense, 1488
  • Duns Scotus, Johannes: Quaestiones in primum librum Sententiarum Petri Lombardi. Ed: frater Rufinus, O.F.M., 1472
  • Bernardus: Sermones de tempore, 1480
  • Salis, Babtista de: Summa casuum conscientiae, 1488
  • Soccus, Frater Ord. Cisterciensis: Sermones de tempore, 1480
  • Duranti, Guillelmus: Rationale divinorum officiorum, 1488
  • Guillermus: Postilla super epistolas et evangelia, 1480
  • Priscianus Caesariensis: Opera, 1501
  • Ferrerius, Vincentius, S: Sermones de tempore et de sanctis, 1487
  • Biblia latina. With the table of Gabriel Brunus. Ed: Petrusangelus de Monte Ulmi, 1492
  • Augustinus, Aurelius: Expositio in omnes Pauli epistolas, 1499
  • Ludolphus de Saxonia: Vita Christi, 1487
  • Vocabularius juris utriusque, Compiled by Jodocus Erfordensis, 1494

Varhais-Fennica

Varhais-Fennican julkaisut ovat suomenkielisiä, Suomessa painettuja, suomalaisten tai Suomessa vaikuttaneiden henkilöiden julkaisemia tai ulkomailla painettuja Suomea koskevia teoksia. Kokoelma sisältää uskonnollista kirjallisuutta, sanakirjoja, arkkiveisuja [Linkki] ja Turun akatemian väitöskirjoja. Vanhin teos on ensimmäinen Suomea varten vuonna 1488 Lyypekissä painettu kirja, Missale Aboense [Linkki]. Kokoelman julkaisujen tiedot löytyvät joko digitoidusta kortistoluettelosta tai kirjaston kokoelmatietokannasta.

Konservaattori Heidi Törrönen teki vuonna 2001 Varhais-Fennican kokoelman kirjoista kuntoarvion (linkki vie intraan), jossa hän suositteli, että kunnostettaviksi valitaan kotimaisista ja ulkomaisista teoksista tärkeimmät ja käytetyimmät. Tämän perusteella valittiin 18 teosta konservoitavien listalle. Konservointi on kuitenkin kallista, eikä kirjastolla itsellään ole siihen tarvittavaa osaamista, joten vain muutama listan teoksista on pystytty kunnostamaan. Konservointityö teetettiin Virossa.

Arvokirjojen konservointi - kirjaluettelo (linkki)

Ulkomainen kokoelma 1500-1700

Ulkomainen kokoelma sisältää kirjallisuutta eri tieteenaloilta. 1500-luvun julkaisuja on 39 nidettä ja 1600-1700 -luvun noin 2000 nidettä. Julkaisujen tiedot löytyvät joko digitoidusta kortistoluettelosta tai kirjaston kokoelmatietokannasta.

Helsingin yliopiston kirjaston erikoissuunnittelija Leena Pärssinen kartoitti kirjaston varhaiskirjallisuuden (linkki vie intraan) kokoelman sisällön, laadun ja käytön vuonna 2001. Pärssisen mukaan valtakunnallisesti ajatellen tärkein osa kirjaston varhaiskirjallisuudesta on vanha kotimainen kirjallisuus. Ruotsin vallan ajan kotimaisen kirjallisuuden kokoelmat ovat vain Helsingissä, Turussa ja Jyväskylässä. Suurin, eli Kansalliskirjaston Rv-kokoelmakin on hankittu Turun palon 1827 jälkeen, mistä johtuu, ett' aineisto on käytettyä ja osin huonokuntoista. Huomattava osa kokoelmasta on vain Ruotsista hankittuina jäljenteinä. Siksi Ruotsin vallan ajan kirjallisuus on kaikin osin erittäin harvinaista ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta.

Kokoelman merkitys

Vanhojen kirjojen ylläpitoa pidetään osana kirjaston toimintaa henkisen kulttuurin säilyttäjänä ja välittäjänä. Kirjoja käytetään yliopiston tutkimuksessa ja opetuksessa. Sen lisäksi teoksia esitellään yliopiston opiskelijoille ja tutkijoille, koululaisille sekä laajemmalle yleisölle Jyväskylässä pidettyjen näyttelyjen ja erilaisten tapahtumien yhteydessä. Kirjasto on esittelyjen lisäksi edistänyt harvinaiskirjojen tunnetuksi tekemistä digitoimalla niitä vapaasti verkkoon.

Erikoiskokoelmat

Kirjaston yli 100-vuotinen historia, muutokset sen toiminta-ajatuksessa eri aikoina, kehysorganisaatiossa tapahtuneet muutokset ja tietoaineistojen monimuotoistuminen ovat vaikuttaneet kirjaston kokoelmien lisäksi myös sen erikoiskokoelmien muodostumiseen.

Erikoiskokoelmiin sijoitettuihin aineistoihin sisältyy arvokkaita harvinaiskirjoja, kokonaisuutena säilytettäviä yksityishenkilöiden kokoelmia, yksittäisiä painatteita, karttoja, käsikirjoituksia ja vapaakappaleina saatuja julisteita.

Kokoelmaryhmään on nostettu sellaisia yksittäisiä tai laajempia aineistoja, joilla on katsottu olevan erityistä kulttuurihistoriallista arvoa tai ne ovat olleet muuten vaikeasti löydettävissä tutkimuskäyttöön. Yksityishenkilöillä, joiden kokoelmat on lahjoitettu kirjastolle tai yliopiston laitokselle, on tiivis sidos joko yliopiston tutkimusaloihin, yliopiston historiaan tai keskisuomalaisuuteen.

Erikoiskokoelmia ei kartuteta aktiivisesti ja lahjoituksia otetaan vastaan hyvin harkiten.

Kokoelmien julkaisuja annetaan tutkimuskäyttöön joko vapaasti tai tiukemmin sopimuksen mukaan. Aineistojen tiedot löytyvät pääosin kirjaston kokoelmatietokannasta. Saavutettavuutta on parannettu digitoinnilla ja verkkonäyttelyillä.

  • Missale Aboense 1488 [linkki uusille www-sivuille]
  • Inkunaabelit [Linkki]
  • Libraria
  • Keskiaikainen pergamentti [Linkki uusille www-sivuille]
  • Arkkiveisut [linkki uusille www-sivuille]
  • Helsingin voimistelulaitoksen erikoistyöt [linkki uusille www-sivuille]
  • Vanha kartta -palvelu
  • Elokuva- ja urheilujulisteet [linkki uusille www-sivuille]
  • Exlibrikset [linkki uusille www-sivuille]
  • Venykekirjallisuus [linkki uusille www-sivuille] 

Henkilökokoelmat

  • Niilo Mäen kokoelma 
  • Tahko Pihkalan kokoelma
  • Heikki Wariksen kokoelma 
  • Martti Korpilahden kokoelma
  • Isa Aspin käsikirjoituskokoelma
  • Juhani Siljon käsikirjoituskokoelma

Kokoelmaluettelot