Museokokoelmien yleiset periaatteet

TIEDEMUSEON KOKOELMATEHTÄVÄÄ MÄÄRITTELEVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEISTUS

Jyväskylän yliopiston tehtävä perustuu yliopistolakiin (558/2009). Sen 2§ määrittelee Suomen yliopistolaitoksen tehtävät:

Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Tehtävää tarkentaa Jyväskylän yliopiston strategia (https://www.jyu.fi/fi/yliopisto/strategia), jossa yliopiston missio on tiivistetty lauseeseen ”Olemme vaikuttava sivistysyliopisto”.

Avoimen tiedon keskus (OSC) on yliopistolain 27§ 3 momentin mukainen Jyväskylän yliopiston osa. Sen tehtävät on määritelty Jyväskylän yliopiston johtosäännössä (https://www.jyu.fi/fi/yliopisto/organisaatio-ja-johtaminen/johtosaanto-ja-periaatteet/johtosaannot) 19§:

Avoimen tiedon keskus (Open Science Center) tallentaa, tuottaa ja välittää tietoa edistääkseen yliopistoyhteisön tiedonkäyttöä sekä tieteellisen tiedon leviämistä yhteiskuntaan.

OSC:n toiminta on organisoitu kolmen toiminnon pohjalle. Nämä ovat kirjasto-, museo- ja avoimen tiedon toiminnat. Museotoimintojen alaisia aineistoja ovat luonnontieteelliset, kulttuurihistorialliset sekä taidekokoelmat.

Avoimen tiedon keskuksen strategiset päätavoitteet kaudella 2021–2024 ovat:

· Aineistopääoma on kivijalkamme​

· Luomme ​avoimuutta ja ​vaikuttavuutta​

· Vahvistamme sivistysyliopistoa

· Tuotamme palveluja kumppanina​

Näistä erityisesti aineistopääomaan liittyvä tavoite linjaa kokoelmatyötä ja sen merkitystä. Tavoitteista on johdettu toiminta- ja taloussuunnittelun kehittämisohjelmat ja -kohteet.

Laajemmin museotyötä ohjaa ja linjaa joukko lakeja, ohjelmia ja suosituksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön museopoliittinen ohjelma (Mahdollisuuksien museo Opetus- ja kulttuuriministeriön museopoliittinen ohjelma 2030 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160600/OKM_11_2018.pdf?sequence=4&isAllowed=y) nostaa yhdeksi kehittämisalueeksi Museoiden kokoelmat esille ja käyttöön ja kannustaa esimerkiksi kokoelmien saatavuuden ja käytön kehittämiseen.

Euroopassa yliopistollisten museoiden toimintaa ohjaa Euroopan unionin ministerineuvoston suositus yliopistojen tieteellisten ja opetuskokoelmien sekä akateemisen kulttuuriperinnön säilymisestä ja vaalimisesta (Recommendation Rec (2005)13) of the Committee of Ministers to member states on the governance and Management on University Heritage. http://umac.icom.museum/pdf/Rec_2005_13E.pdf)

Tiedemuseo on Luonnontieteellisen keskusmuseon johtamassa konsortiossa jäsenenä kehittämässä Euroopan luonnontieteellisten kokoelmien kokoelmahallinnan standardeja ja hyviä käytäntöjä sekä saavutettavuutta Distributed System of Scientific Collections (DiSSCo) hankkeessa (www.dissco.eu).

Kansainvälinen museoneuvoston (ICOM) toistaiseksi voimassa oleva museomääritelmä vuodelta 2007 ilmaisee asian näin:

Museo on pysyvä, taloudellista hyötyä tavoittelematon, yhteiskuntaa ja sen kehitystä palveleva laitos, joka on avoinna yleisölle ja joka tutkimusta ja opetusta edistääkseen ja mielihyvää tuottaakseen hankkii, säilyttää, tutkii, käyttää tiedonvälitykseen ja pitää näytteillä aineellisia ja aineettomia todisteita ihmisestä ja hänen ympäristöstään.

Suomessa museoiden toimintaa säätelee museolaki (314/2019). Sen 3§ säätää seuraavasti:

Museotoiminnan tarkoituksena on:

1) kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä taiteen tallentaminen ja säilyttäminen;

2) aineistoja ja muita sisältöjä koskevan tutkimuksen edistäminen ja hyödyntäminen;

3) aineistojen ja tiedon saatavuuden, saavutettavuuden ja käytön edistäminen;

4) kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä taiteen esittäminen ja elämysten tarjoaminen;

5) yleisötyö, vuorovaikutus sekä opetuksen ja kasvatuksen edistäminen.

Museo noudattaa Unescon alaisen Kansainvälisen museoneuvoston eli ICOM:n museoeettisiä sääntöjä (https://icomfinland.fi/museoetiikka), Museoliiton suosituksia sekä muita Suomen museoiden yleisiä kokoelmakäytäntöjä.

Museo noudattaa kokoelmatoiminnassaan museoita koskevaa lainsäädäntöä (Museolaki- ja asetus, henkilötietolaki, yleinen tietosuoja-asetus, tekijänoikeuslaki), vaikkakin Museolaki ja -asetus käsittelevät lähinnä valtionavustuksella rahoitettavia museoita sekä tietyn toiminnon tai alueen vastuumuseoita. Yliopistolliset museot eivät ole oikeutettuja valtionosuuteen. Luonnontieteellisillä museoilla ei ole virallisesti määritettyjä alueellisia tai muita vastuualueita, mutta useimpien kokoelmat painottuvat oman maakunnan näytteisiin. Kansalliskokoelmista huolehtii Luonnontieteellinen keskusmuseo.

Luonnontieteellistä kokoelmatoimintaa ohjaa myös luonnonsuojelulaki (20.12.1996/1096)

40 § Kuolleena tavattu rauhoitettu eläin

Kuolleena tavattua rauhoitettua eläintä ei saa ottaa haltuun. Sellainen eläin voidaan kuitenkin toimittaa valtion tutkimuslaitokselle tutkittavaksi kuolinsyyn toteamiseksi. (24.6.2004/553)

Jos 1 momentissa tarkoitetulla eläimellä asianmukaisesti käsiteltynä on tieteellistä, opetuksellista tai keräilyarvoa, se saadaan ottaa talteen ja luovuttaa luonnontieteelliselle keskusmuseolle, muulle luonnontieteelliselle museolle tai laitokselle, korkeakoululle tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen luvalla muullekin kuin edellä mainituille. (22.12.2009/1587)

Mitä tässä pykälässä säädetään, ei koske 49 §:ssä tarkoitettuja eläinlajeja.

Uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa säätelevä CITES-sopimus (www.cites.org) vaikuttaa museoiden toimintaan esimerkiksi kansainvälisessä lainaustoiminnassa. Suomessa sopimuksen lupa-asioista vastaava viranomainen on Suomen ympäristökeskus, jonka sivuilta löytyy kattavasti tietoa sopimuksesta, sen piirissä olevista lajeista sekä lupakäytännöistä (www.ymparisto.fi/cites).

Geneettisten aineistojen osalta Avoimen tiedon keskuksen museotoiminnoissa noudatetaan Nagoyan sopimusta vuodesta 2014 alkaen saapuneiden näytteiden osalta. Sopimus pyrkii turvaamaan geenivarojen suuren arvon ihmiskunnalle nyt ja tulevaisuudessa siten, että ne ovat käytettävissä koko ihmiskunnan yhteiseksi hyväksi. Geenivaroista saatavien hyötyjen jakautuminen oikeudenmukaisesti on turvattava ja alkuperäiskansojen rooli omien geenivarojensa haltijana tunnustetaan. Ulkomaisten näytteiden osalta selvitetään alkuperämaan Nagoyan pöytäkirjan ratifiointi, lainsäädäntö ja sopimuspohja, kun kasveja, eläimiä ja mikrobeja (tai niiden osia) hankitaan tutkimus- ja kehityskäyttöön.