08.08.2018

CRIS2018 - FAIRness of research information

Matkaraporttia CRIS2018-konferenssista

 

eurocris-duraspace-event.jpg
Duraspace-EuroCRIS -tapahtuma (kuva: Michele Mennielli)

CRIS2018 - FAIRness of research information -konferenssi järjestettiin Uumajassa (>FAIR tulee sanoista Findability, Accessibility, Interoperability, and Reusability). Lähellä kun oltiin, niin Suomestakin oli aika paljon osanottoa: Ainakin Tampere, Oulu, Lappi, Kansalliskirjasto ja CSC olivat mukana.

DuraSpace-euroCRIS Interoperability event

Ennen varsinaista konferenssia oli DuraSpace-euroCRIS Interoperability -tapahtuma, jossa käsiteltiin CRIS-yhteyksiä ja yhteensopivuutta muihin järjestelmiin. Miika Nurminen esitteli JYU:n ratkaisua Converiksen ja JYXin välillä rinnakkaistallennuksen tarpeisiin. Miikan esitys löytyy täältä.

Tapahtumassa demottiin myös uutta DSpacen seiskaversiota. Beta-versio on tulossa tänä vuonna ja tuotantoversio ensi vuonna (2019). Suurin uudistus tässä versiossa on täysin uusi käyttöliittymä ja sen takana oleva REST-rajapinta. Vaihto seuraavaan versioon ei siis tule tapahtumaan ihan heti. Vaihto ei sinänsä vaikuta kirjaston työnkulkuihin millään tavalla, koska olemme toteuttaneet/toteuttamassa JYXin työnkulut omin sovelluksin.

Toinen DSpacen - kehittäjän näkökulmasta hieno - uudistus on rajapinnan automaattinen testaus, mikä tarkoittaa parempaa luotettavuutta. Jos samanlainen testaus olisi ollut käytössä DSpace 6 version kanssa, meillä olisi ollut JYX uudistuksen kanssa huomattavasti vähemmän ongelmia.

Konferenssipoimintoja ja GLAMpipe-demo

Avoimen lähdekoodin DSpace-CRIS oli vahvasti esillä 4Science -nimisen firman toimesta. DSpace-CRIS on mielenkiintoinen vaihtoehto myös tavalliselle DSpacelle, sillä sen tietomalli on huomattavasti joustavampi kuin perus-DSpacen. Lisäksi DSpace-CRIS tuke ckannia, joten sitä voitaisiin käyttää myös tutkimusaineistoarkistona.

Sain mahdollisuuden pitää tunnin mittaisen GLAMpipe -tutoriaalin konferenssisa. Esitys meni ilman demo-efektejä ja kuuntelijoita oli 15, mikä oli ihan hyvä määrä kahden muun session puristuksessa. Esitykseni koostui parista diasta ja käytännön demosta. Esitystä varten tehdyt ohjemateriaalit löytyvät osoitteesta http://glampipe.org/tutorials.

 

 Avoimen tieteen kannalta *hyvä* CRIS-järjestelmä voi olla avoimuuden mahdollistaja. CRIS-järjestelmän tulisikin palvella kahta isäntää: tutkimusorganisaation tarpeita sekä yksittäisen tutkijan tarpeita. Hyvä CRIS järjestelmä ei ole vain tutkimuksen seurantaväline vaan se todella tukee myös tutkijaa helpottamalla tutkijan työtä ja tarjomalla jotain järjestelmän teettämän lisätyön vastapainoksi.

Yleisesti tiedetty tosiasia on, etteivät tutkijat rakasta tutkimuksensa tietojen syöttämistä järjestelmiin, ainakaan jos se pitää tehdä moneen kertaan. On arvioitu että tutkijat käyttävät 100 000 päivää erilaisten lomakkeiden täyttämiseen (kts. video alempana). Tutkijan näkökulmasta CRIS ei saisi olla vain yksi uusi lomake lisää.

Lyhyesti

ResourceSync on uusi OAI-PMH
OAI-PMH on paljon käytetty haravointirajapinta, jonka kautta esimerkiksi JYXin tiedot lähtevät maailmalla. Sen korvaajaksi on suunniteltu ketterämpi ResourceSync, jolla pystytään seuraamaan digiarkiston muutoksia helpommin ja ajantasaisemmin.

PTCRISync ja ORCIDin ihme
Keskeinen ongelma, jota kaikki CRISin parissa työskentelevät joutuvat ratkomaan, on tiedon hajanaisuus. Projektirahoituksen tiedot, projektin aineistot, aineistonhallintasuunnitelmat ja artikkelit ovat pitkin maailmaa eri tietojärjestelmissä. Lisäksi henkilöt ovat vain nimiä ilman tunnisteita ja henkilötkin vaihtavat yliopistoa ja jopa nimeä. Tehtävä ei ole helppo mutta ratkaisuja on etsitty. Yksi hienoimmista ratkaisuista lienee PTCRISync, joka yhdistää tutkijan ja tutkimuksen tulokset ORCIDin avulla. Toimiakseen tämä tietysti vaatii ORCID-tunnisteiden laajamittaista käyttöä.

PTCRISync from PTCRIS - FCT on Vimeo.

Viittaukset kommunikaatiokanavana tutkijoiden välillä?
Sergey Parinov esitteli viittaustietojen käyttämistä kommunikaatiokanavana tutkijoiden välillä. Ideana on ottaa viittaukset PDF-tiedostosta ja antaa viitatuille tutkijoille mahdollisuus kommentoida viittausta. Viitattu tutkija voi esimerkiksi todeta, että viittaaja on ymmärtänyt hänen tekstinsä väärin(?!).