16.02.2018

Tieto käyttöön tavalla tai toisella

Tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden kanssa työskennellessään kirjastoammattilaiset törmäävät usein kysymyksiin lehtien ja artikkeleiden saatavuudesta. Tähän on koottu niistä tyypillisimpiä.

Mistä johtuu, että kirjaston kautta ei ole pääsyä tieteenalani tärkeään ja arvostettuun lehteen? Eikö kirjaston pitäisi hankkia tutkimusalojen tärkeimmät lehdet?

Totta kai ja siihen pyrimmekin. Jos tieteellisten julkaisujen hinnat olisivat kohtuullisemmat, hankkisimme niitä varmasti enemmän. Silloinkaan emme hankkisi kaikkea vain varmuuden vuoksi, vaan priorisointi on osa meidän työtämme.

Eli kirjasto valitsee mitä hankitaan tai ei hankita?

Osaksi kyllä, mutta valintaa ei tehdä fiiliksen mukaan, vaan yliopistomme tutkimuksen ja opetuksen painopistealueilla sekä asiakkaiden toiveilla on iso paino. Kuuntelemmekin mielellämme asiakkaitamme, jotta saamme kokoelmiimme tarpeellisia aineistoja.

Onko hinta ratkaiseva tekijä?

Hinta on aina oleellinen seikka, mutta ei ainoa. Varsinkin isompien aineistopakettien osalta meidän pitää tietää mistä maksamme, ja kustantajilla onkin hyvin kirjavia sisältöjä sopimuksissa. Meidän pitää huomioida muun muassa se, mitä aineistolla saa tehdä eli esimerkiksi saako sitä tulostaa, miten kirjautuminen aineistoon käsiksi pääsemiseksi tapahtuu, saako aineistoa käyttää myös opetuksessa ja niin edelleen.

Miten te pystytte varmistamaan, että juuri minun tieteenalani tärkeimmät julkaisut ovat saatavana?

Kirjasto pyrkii aina tarjoamaan yliopiston käyttöön tarpeellisimmat aineistot. Emme voi varmistaa, että kaikki asiakkaiden tarpeelliseksi kokema aineisto meiltä löytyy, koska tässäkin yliopistossa on kymmeniä eri oppiaineita ja ties miten paljon tutkimusaiheita. Vaikka meillä on aika hyvä tietämys näistä, emme edes yritä esiintyä kaikkien alojen asiantuntijoina. Näitä asiantuntijoita ovat tutkijat ja opettajat ja siksi tarvitsemmekin heidän näkemyksiään.

Jos toivon lehteä hankittavaksi, mitä se maksaa ja milloin siihen pääsee käsiksi?

Yksittäisten lehtien vuosittaiset tilaushinnat vaihtelevat muutamasta kympistä yli kymppitonniin. Vaikka suomalaiset tieteelliset kirjastot hankkivat tiedeyhteisön käyttöön lehtiä ja kirjoja vuosittain yli 30 miljoonalla eurolla, ei yksikään kirjasto pysty toteuttamaan jokaista toivetta. Jos päätämme tilata lehden, pääsee siihen nopeimmillaan käsiksi jo viikossa. Pisimmillään voi kestä pari kuukautta.

Miten lehden saaminen voi kestää niin pitkään? E-kirjankin voi hankkia itselleen muutamassa minuutissa.

Muutama viikko puhumattakaan kuukausista on kyllä pitkä aika, mutta emme valitettavasti pysty vaikuttamaan siihen, kuinka pitkään tilauksen käsittely vie aikaa sekä lehtivälittäjämme ja kustantajan päässä. E-kirjat mekin saamme yleensä jo muutamassa päivässä käyttöön ostamisen jälkeen, mutta lehtien tai esimerkiksi tietokantojen kanssa kestää aina pidempään.

Kollegani kertoi, että olitte lakkauttaneet tärkeän lehden, joka aiemmin oli tilattuna. Miksi?

Emme tahallamme lakkauta lehtiä, jotka arvioimme tärkeiksi, mutta joskus elektronisia lehtiä häviää lehtipaketeista. Suurin osa e-lehdistä tilataan satojen tai tuhansien lehtien paketeissa, koska se on halvempaa, kuin yksittäin tilattuna. Joistakin paketeista voi valitettavasti tippua lehtiä pois. Usein sieltä häviää yliopistolle tarpeettomia lehtiä, joiden perään kukaan ei kysele, mutta joskus myös tarpeellisia. Ne pyrimme tilaamaan uudestaan yksitellen. Joskus myös lehtipaketin hinta voi nousta niin paljon, että joudumme sen tilaamisesta luopumaan. Tällöinkin yritämme hankkia pakettiin kuuluneet tärkeimmät lehdet asiakkaidemme käyttöön.

Entä jos teillä ei ole rahaa hankkia tärkeää lehteä meidän käyttöömme?

Jos lehti koetaan oikeasti tärkeäksi, kyllä me sen yleensä ennen pitkää pystymme hankkimaan. Kannattaa muistaa, että artikkeleita löytyy myös muualta esimerkiksi toisista kirjastoista, joista kaukopalvelu voi sen tilata. Avoimista julkaisuarkistoista voit löytää myös artikkelin rinnakkaistallenteen. Osoitteessa finelib.fi/neuvottelut on osio alternative access, jonne on koottu hyviä vinkkejä artikkeleiden löytämiseksi, jos törmää maksumuuriin.

Jos kollega toisesta yliopistosta ei pääse minun artikkeliini käsiksi, voinko lähettää sen hänelle?

Voit. Oman artikkelisi voit lähettää sen pyytäneelle esimerkiksi sähköpostilla. Tätä mahdollisuutta kannattaa itsekin hyödyntää ja kysyä artikkeleita suoraan niiden kirjoittajilta.

Minulla on profiili ResearchGatessa, jossa tutkijat tarjoavat artikkeleitaan muiden ladattavaksi. Onko tämä laillista?

Ei läheskään aina ja tähän ovat suuret tieteelliset kustantajat puuttuneetkin. Kannattaa varmistaa julkaisusopimuksesta tai meiltä Avoimen tiedon keskuksesta, miten omaa artikkeliaan saa jakaa.

Kollegani kertoi Sci-Hub-nimisestä palvelusta, josta löytyy artikkeleita kuulemma kätevästi.

Kyseessä on piraattipalvelu, jossa jaetaan artikkeleita niiden tekijänoikeuksista piittaamatta. Emme suosittele tällaisia keinoja tiedon hankkimisessa, vaikka maksumuurit turhauttavatkin.

Entä jos kaikki alkavat käyttää tällaista palvelua. Mihin kirjastoa enää tarvitaan?

Hyvä kysymys. Jos meidän hankkimien aineistojen käyttömäärät tippuisivat reilusti, miettisimme tietenkin kannattaako meidän enää niistä maksaa. Yksittäisten artikkelien etsiminen ei tietysti ole vielä kovin kehittynyttä tiedonhakua. Useinhan tiedonhakija tarvitsee tietoa jostain tietystä aiheesta, joka vaatiikin jo suunnitellumpaa tiedonhakua. Tässä kirjastot voivat auttaa paljonkin.

Ovatko kirjastojen palvelut tiedonhankinnan kannalta parempia kuin Google?

Aineiston löytyminen Googlesta voi olla joskus nopeampaa kuin esimerkiksi kirjaston käyttöliittymän kautta, mutta kirjastosta saa paljon sellaista ohjausta esimerkiksi tiedonhakuun ja informaatiolukutaitoon liittyen, jota hakukone ei tarjoa. Kummallakin on siis tehtävänsä. Pääasia, että relevantti ja luotettava tieto löytyy.

Arto Ikonen
Kirjastonhoitaja
Avoimen tiedon keskus