Eduskunnan avoin data ja tieteentekijöiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Excel-tiedostoja! Eikä missään kontrolloituja sanastoja!
Eihän sen pitäisi yllättää, että Suomen eduskunta on poikkeuksellisen tavallisten tietojenkäsittelyn haasteiden lähde. Sehän edustaa tätä poikkeuksellisen tavallista kansaa. Me suomalaiset, maailman onnellisimmat excelöijät.
Ennen työhön ryhtymisen hetkeä olisi tietoasiantuntijan tietenkin pitänyt ymmärtää, että reilu kaksisataatuhatta riviä excel-tietoa ei ole vielä dataa. Ei lähelläkään (ja tämän kirjoituksen piti ilmestyä maanantaina).
Toisaalta tässä on usein tullut mieleen, että on Suomi kyllä hieno maa.
Onko missään muualla maailmassa kenen tahansa muutamalla klikkauksella avoimesti ladattavissa tieto, viimeisen 25 vuoden ajalta, ketä asiantuntijoita lakien säätäjät ovat parlamentin eri valiokunnissa kuulleet? Eriteltynä ristiinhaun mahdollistavalla valtiopäiväasia-tunnuksella, otsikolla, päivämäärättynä, ja asiantuntijan nimen lisäksi kera tittelin ja organisaation? Ja suurelta osin linkitettynä asiantuntijan lausunnon varsinaiseen tekstiin!
Tähän rikkauteen nähden olisi kovin pikkumaista nillittää siitä, että…*
Siispä emme nillitä, vaan kiitämme siitä, että avointa tietoa on!
Ja virkistävän ohjelmointiharjoitteen päätteeksi joitain osia siitä tiedosta olemme nyt saaneet tislattua dataksi! Myöhemmin tänä vuonna yhteistyössä historian tutkijoiden ja yhteiskuntatieteilijöiden kanssa tätä päästään perkaamaan tarkemmin, mutta jotain yksinkertaisia analyysejä** teimme jo nyt.
Kuuleeko Eduskunta asiantuntijoina yliopistollisen*** oloisia tieteentekijöitä****?
Teimme kuvia. Paljon. Pohdintaa asioista kuvien jälkeen, mutta katsotaan nyt ensin miltä näyttää.
Ensiksi: Tieteentekijöiden määrä per niiden päivien määrä, jolloin valiokunta on yleensäkään kuullut asiantuntijoita, hallituskausittain eroteltuna viimeisen 24 vuoden ajalta. (saavutettavuushuomio: 17 pylväskaaviota; sisällön kuvailuna lue blogin loppuosa, kuvien jälkeen)
Toiseksi: Tieteentekijöiden kuulemisten määrä (lähdeaineistossa on eri valtiopäiväasiat kukin erikseen laskettu kuulemiseksi, vaikka kyseessä olisi sama tutkija samana päivänä; tässä säilytetty tämä informaatio) per kaikkien kuulemisten määrä, hallituskausittain eroteltuna, viimeisen 24 vuoden ajalta. (saavutettavuushuomio: 17 pylväskaaviota; sisällön kuvailuna lue blogin loppuosa, kuvien jälkeen)
Paikoitellen parlamentti kyllä tieteentekijöitä kuulee. Perustuslakivaliokunta näyttää kuulevan tieteentekijöitä keskimäärin joka kerta, kun yleensäkään kuulee ketään, ja noin puolet kaikista perustuslakivaliokunnan saamista asiantuntijalausunnoista on tieteentekijöiden antamia. Tulevaisuusvaliokunta myös usein kuulee tieteentekijöitä, vaikka juuri tieteentekijäthän aina toistavat, että ennustaminen on kovin vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Viimeisen neljän vuoden aikana myös lakivaliokunnan ja talousvaliokunnan asioihin on melko usein haluttu kuulla riippumatonta tutkittua tietoa.
Toisaalla sitten taas ei kuule. On toki ihan ymmärrettävää, miksi vaikkapa tiedusteluvalvontavaliokunta tai puolustusvaliokunta ei useinkaan edes voi kysyä käsiteltävänä olevista asioistaan keneltäkään ulkopuoliselta. Mutta miksi ihmeessä esimerkiksi liikenne- ja viestintävaliokunta ei juuri koskaan ole tarvinnut tieteentekijöiden näkemyksiä?
Ympäristövaliokunnan osalta on syytä huomata, että osa Ilmastopaneelin ja Luontopaneelin tutkijoilta saaduista asiantuntijakuulemisista jää tämän datan ulkopuolelle, jos asiantuntijan titteliksi oli merkitty ainoastaan "puheenjohtaja" tai vastaava hallinnollinen nimike.
Keitä ne on, ne sankarit?
[korjaus 7.4.2023: aiemmin tästä osiosta puuttuivat ilman organisaatio-affiliaatiota kuullut tieteentekijät. Nyt heidät on organisaatio-affiliaatioineen etsitty mukaan.]
Tieteentekijöitä, jotka ovat päässeet vallan korviin kutsusta kuiskimaan viimeisen 24 vuoden aikana, on tässä käytettyjen rajausten mukaan yhteensä 1584.
Luvusta jää puuttumaan varmasti useita henkilöitä. Esimerkiksi yksi Suomen eniten kuulluista tieteentekijöistä on Helsingin yliopiston emeritusprofessori Markku Ollikainen (75 valiokuntakuulemista), mutta tämän blogipostauksen dataan Ollikainen on päässyt vain 6 kertaa. Syy on se, että hän usein esiintyy aineistoissa pelkästään tittelillä "puheenjohtaja". Halusimme rajata organisaatioiden hallintojen edustajina asiantuntijalausuntoja antaneet henkilöt tästä tarkastelusta pois, ja sen tavoitteen mukana varmasti datasta karsiutuu myös joitakin aitoja tieteentekijöiden lausuntoja.
Eduskunta kuulee erityisen paljon oikeustieteilijöitä. Katsotaan siksi heitä ensin erikseen, sillä käyntien määrät ovat ihan eri luokkaa kuin muilla tieteentekijöillä. Tässä ne 73 oikeustieteilijää, jotka aineiston mukaan ovat käyneet kuultavana useammin kuin 10 kertaa, tarkastelujakson aikana.
Nimi | Organisaatio | Käyntejä |
---|---|---|
Olli Mäenpää | Helsingin yliopisto | 891 |
Mikael Hidén | Helsingin yliopisto | 596 |
Tuomas Ojanen | Helsingin yliopisto|Turun yliopisto | 575 |
Kaarlo Tuori | Helsingin yliopisto | 537 |
Veli-Pekka Viljanen | Turun yliopisto | 535 |
Janne Salminen | Turun yliopisto | 180 |
Juha Lavapuro | Turun yliopisto | 180 |
Teuvo Pohjolainen | Itä-Suomen yliopisto | 169 |
Sakari Melander | Helsingin yliopisto | 166 |
Raimo Lahti | Helsingin yliopisto | 123 |
Martin Scheinin | Åbo Akademi | 104 |
Pekka Länsineva | Tampereen yliopisto | 94 |
Raija Huhtanen | Tampereen yliopisto | 93 |
Päivi Leino-Sandberg | Helsingin yliopisto | 88 |
Kimmo Nuotio | Helsingin yliopisto | 84 |
Tomi Voutilainen | Itä-Suomen yliopisto | 81 |
Antero Jyränki | Turun yliopisto | 73 |
Niklas Bruun | Helsingin yliopisto | 64 |
Pekka Koskinen | Helsingin yliopisto | 61 |
Juha Raitio | Helsingin yliopisto | 58 |
Pauli Rautiainen | Tampereen yliopisto|Itä-Suomen yliopisto | 55 |
Liisa Nieminen | Helsingin yliopisto | 53 |
Pentti Arajärvi | Helsingin yliopisto|Itä-Suomen yliopisto | 53 |
Pekka Viljanen | Turun yliopisto | 42 |
Tuula Linna | Helsingin yliopisto | 39 |
Matti Tolvanen | Itä-Suomen yliopisto | 38 |
Anu Mutanen | Turun yliopisto | 36 |
Mikko Vuorenpää | Turun yliopisto | 34 |
Petri Kuoppamäki | Aalto-yliopisto | 33 |
Jukka Viljanen | Tampereen yliopisto | 31 |
Markku Suksi | Åbo Akademi | 31 |
Heikki Niskakangas | Aalto-yliopisto | 30 |
Elina Pirjatanniemi | Åbo Akademi | 29 |
Heikki Kulla | Turun yliopisto | 29 |
Juha Lappalainen | Helsingin yliopisto | 29 |
Juha Karhu | Lapin yliopisto | 28 |
Timo Konstari | Helsingin yliopisto | 28 |
Markku Helin | Turun yliopisto | 27 |
Martti Koskenniemi | Helsingin yliopisto | 27 |
Aimo Ryynänen | Tampereen yliopisto | 26 |
Eija Mäkinen | Vaasan yliopisto | 26 |
Seppo Villa | Helsingin yliopisto | 26 |
Toomas Kotkas | Helsingin yliopisto | 26 |
Jukka Snell | Turun yliopisto | 25 |
Susanna Lindroos-Hovinheimo | Helsingin yliopisto | 24 |
Ulla Liukkunen | Helsingin yliopisto | 24 |
Tomi Viitala | Aalto-yliopisto | 23 |
Heikki Halila | Helsingin yliopisto | 22 |
Ida Koivisto | Helsingin yliopisto | 20 |
Johanna Niemi | Helsingin yliopisto | 20 |
Kevät Nousiainen | Turun yliopisto | 20 |
Kari-Pekka Tiitinen | Helsingin yliopisto | 19 |
Ari-Matti Nuutila | Turun yliopisto | 17 |
Dan Frände | Helsingin yliopisto | 17 |
Marjaana Helminen | Helsingin yliopisto | 17 |
Juha Lindgren | Vaasan yliopisto | 16 |
Seppo Koskinen | Lapin yliopisto | 16 |
Timo Viherkenttä | Aalto-yliopisto | 16 |
Urpo Kangas | Helsingin yliopisto | 16 |
Esko Linnakangas | Helsingin yliopisto|Lapin yliopisto | 15 |
Tarmo Miettinen | Itä-Suomen yliopisto | 15 |
Ari Ekroos | Aalto-yliopisto|Helsingin yliopisto|Ilmastopaneeli| | 15 |
Kari S. Tikka | Helsingin yliopisto | 14 |
Leena Halila | Helsingin yliopisto | 14 |
Tapio Määttä | Itä-Suomen yliopisto | 14 |
Anne Kumpula | Turun yliopisto | 13 |
Arvo Myllymäki | Tampereen yliopisto | 13 |
Tatu Hyttinen | Turun yliopisto | 13 |
Matti Mikkola | Helsingin yliopisto | 12 |
Matti Niemivuo | Lapin yliopisto | 12 |
Suvianna Hakalehto | Itä-Suomen yliopisto | 12 |
Jukka Mähönen | Turun yliopisto | 12 |
Riitta Ollila | Jyväskylän yliopisto | 12 |
Muiden tieteenalojen vaikuttajalistan kärki on lyhyempi, vain 47 nimeä, ja käyntimäärät yleensä paljon pienempiä. Tieteenaloissa korostuvat taloustiede, lääke- ja terveystiede, sekä ilmastonmuutoksen ja luontokadon ymmärtämiseen liittyvät tieteenalat.
Nimi | Organisaatio | Käyntejä |
---|---|---|
Jyrki Niemi | Luonnonvarakeskus | 72 |
Vesa Vihriälä | Helsingin yliopisto | 61 |
Lasse Lehtonen | Helsingin yliopisto | 47 |
Peter Lund | Aalto-yliopisto | 46 |
Roope Uusitalo | Helsingin yliopisto | 40 |
Otto Toivanen | Aalto-yliopisto | 38 |
Jyri Seppälä | Ilmastopaneeli | 34 |
Jaakko Kiander | Helsingin yliopisto | 29 |
Matti Rimpelä | Tampereen yliopisto | 27 |
Antti Ronkainen | Helsingin yliopisto | 26 |
Heikki Hiilamo | Helsingin yliopisto | 26 |
Timo Miettinen | Helsingin yliopisto | 25 |
Juho Saari | Itä-Suomen yliopisto|Tampereen yliopisto | 21 |
Vesa Kanniainen | Helsingin yliopisto | 21 |
Martti Lehto | Jyväskylän yliopisto | 19 |
Antti Asikainen | Luonnonvarakeskus | 16 |
Jussi Huttunen | Kansanterveyslaitos | 16 |
Sixten Korkman | Aalto-yliopisto | 16 |
Timo Korkeamäki | Hanken Svenska handelshögskolan | 16 |
Hanna Smith | Helsingin yliopisto | 15 |
Heikki Lehtonen | Luonnonvarakeskus | 15 |
Jarno Limnéll | Aalto-yliopisto | 15 |
Kristiina Regina | Ilmastopaneeli | 15 |
Mikael Hildén | Suomen ympäristökeskus | 15 |
Pasi Moisio | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | 15 |
Heikki Liimatainen | Tampereen yliopisto | 14 |
Kari Reijula | Helsingin yliopisto | 14 |
Mats Brommels | Karolinska Institutet | 14 |
Sanna Syri | Aalto-yliopisto | 14 |
Teija Tiilikainen | Helsingin yliopisto | 14 |
Jouni Välijärvi | Jyväskylän yliopisto | 13 |
Lasse Oulasvirta | Tampereen yliopisto | 13 |
Matti Pohjola | Aalto-yliopisto | 13 |
Anneli Pohjola | Lapin yliopisto | 12 |
Hannu Ilvesniemi | Luonnonvarakeskus | 12 |
Ilkka Savolainen | Teknologian tutkimuskeskus | 12 |
Jussi Uusivuori | Luonnonvarakeskus | 12 |
Martti Kekomäki | Helsingin yliopisto | 12 |
Teemu Malmi | Aalto-yliopisto | 12 |
Tuomas Aivelo | Helsingin yliopisto | 12 |
Antti Hautamäki | Jyväskylän yliopisto | 11 |
Antti Suhonen | Aalto-yliopisto | 11 |
Arto Haveri | Tampereen yliopisto | 11 |
Ilmo Keskimäki | Tampereen yliopisto | 11 |
Matti Virén | Turun yliopisto | 11 |
Niku Määttänen | Helsinki Graduate School of Economics | 11 |
Janne Kotiaho | Luontopaneeli | 11 |
Tasa-arvon mallimaassa huomiota herättää se, että yhteenlaskettuun 120 tutkijan kärkijoukkoon mahtuu ainoastaan 22 naista. Lisäksi, koko 1584 henkilön joukosta vain 31% on (etunimen perusteella oletettuja) naisia. Osaltaan tämä ehkä heijastelee jakaumaa siinä tieteentekijöiden ikäluokassa, josta valtiopäivien asiantuntijaksi meritoidutaan, eli enimmäkseen vanhojen professorien joukossa. Mutta sekään ei selitä sitä, miksi näiden naisten kuulemiskäyntien osuus kaikista käynneistä on sitten vieläkin pienempi, vain 16%. Vaikka jätettäisiin laskuista pois ihan omilla sataluvuillaan liikkuvat professorit Mäenpää, Hidén, Ojanen, Tuori ja Viljanen, on tutkijanaisten kuulemiskäyntien osuus silti vain 22%.
Onko tieteentekijöiden kuulemisessa eroja hallituskausien välillä?
Kyllä on.
Ilahduttavasti, yleinen trendi on kasvava tieteentekijöiden määrä ja osuus kuulemisissa yli tarkastellun 10 hallituksen. Muinoin mooseksen aikoina, siis 24 vuotta sitten, tutkittua tietoa kuultiin (ja epäilemättä myös kuunneltiin) eduskunnassa paljon vähemmän kuin sittemmin.
Poikkeuksen tekee lyhytikäiseksi jäänyt Rinteen hallituksen aika syksyllä 2019: lähes kautta linjan se erottuu notkahduksena muutoin enimmäkseen kasvavassa riippumattomasti tutkitun tiedon kuulemisessa.
Yleisestä trendistä poikkeaa myös – aika hurjasti – Marinin hallituksen aika: useissa valiokunnissa tieteentekijöiden määrä kuulemisissa sekä osuus lausuntoja saaneista valtiopäiväasioista nousi jopa yli kaksinkertaiseksi verrattuna edelliseen 24 vuoden hiljalleen nousevaan yleistasoon. Voi vain toivoa, että kyseessä on yleisempi lainsäätäjiemme ajattelutavan muutos, eikä vain yhden hallituksen toimintatapa.
Onko tieteentekijöiden kuulemisissa eroja riippuen puolueesta, jolla oli valiokunnan puheenjohtajuus?
Ei ole.
Esimerkiksi Rinteen hallituksen ajan notkahdus, tai toisaalta Marinin hallituksen ajan kurkotus norsunluutornin kirkkautta kohti, erottuvat valiokunnasta toiseen, riippumatta valiokunnan puheenjohtajan puolueesta. Ja toisaalta vaihtelu yhden puolueen valtakauden sisällä vaikuttaa silmämääräisesti tarkasteltuna aivan yhtä suurelta kuin muutokset puheenjohtajuuden vaihtuessa. Tilastollisia analyysejä emme asiasta tehneet.
Mielenkiintoisempi vaikuttava tekijä saattaa olla hallitusohjelman sisältö, ja hallituksen koostumus. Tähän viittaavat (absoluuttisesti ottaen pienet mutta) suhteellisesti katsoen suuret muutokset tutkijoiden kuulemisessa hallitusten vaihtuessa, myös silloin kun pääministeri pysyy, kuten Vanhasen I ja Vanhasen II hallitusten välillä.
Luonnollisesti tieteentekijöiden kuulemisen tarve saattaa myös vaihdella paljon historian pyörteistä johtuen, riippuen lainsäätäjien eteen tulevista asioista. Esimerkiksi viime vuosina globaalistikin terävöitynyt pyrkimys kohdata ilmastonmuutoksen ja luontokadon uhkat myös lainsäädännön tasolla on varmasti lisännyt syitä kysyä avuksi asiantuntemusta niin luonnon- kuin ihmistieteilijöiltäkin.
Janne-Tuomas Seppänen & Ossi Nokelainen
metriikan tietoasiantuntijat
Open Science Centre
Alaviitteet
* Siispä tässä ei nillitetä siitä, että titteli-sarakkeessa on 114 erilaista professorin nimikettä, tai siitä, että suomalaiseen tittelidiversiteettiin kuuluu tekniikan tohtori, tekniikantohtori, TkT, tekn.tri sekä tekn. tri. On ihan ymmärrettävää, että organisaatio-sarakkeessa esiintyy Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry kirjoitettuna seitsemällä eri tavalla (joista vain yksi on kirjoitusvirhe). Ja kyllä jokainen ihminen lukiessaan osaa nähdä, missä kohdin pilkkua on käytetty erottelemaan erillisiä titteleitä tai erillisiä organisaatioita, ja missä pilkku on osa yhden tittelin ja organisaation nimikettä – on pelkästään oma ongelmamme, että koneet lukiessaan ei vielä oikein osaa ymmärtää pilkun nyanssien moninaisuutta. Eikä olisi reilua siitäkään harmistua, että excel-rivien seassa on nelisen tuhatta puhdasta duplikaattia; se on vain 2% mahtavan laajasta aineistosta. Ja jos tietoasiantuntijaksi itseään väittävä loppukäyttäjä ei heti hoksaa, että perustuslakivaliokunta ei suinkaan kuullut eräänä päivänä 60 asiantuntijaa, vaan 10 henkilöä, joiden lausunnot on erikseen kirjattu liittymään kaikkiin sinä päivänä käsiteltyihin kuuteen asiaan, niin siitä voi syyttää ainoastaan omaa yksinkertaisuuttaan.
** Metodit: eihän tämä mikään kilpailu ole... äh, kuka sitä uskoo, tietysti tämä on kilpailu! Ja ennen kuin numeroita voi laittaa keskenään kilpailemaan, on ne aina normalisoitava jotenkin. Numeroilla on merkitystä ainoastaan suhteessa toisiin numeroihin, yksinään ne ovat vain sievästi kaartuvia muinaisia symboleja (paitsi 1, 4, ja 7, jotka on töykeän teräviä perusluonteeltaan).
Tässä selvittelimme ensin itse asiasta numeroita:
a) Sellaisten asiantuntijakuulemisten määrä, valiokunnittain ja hallituskausittain, joissa asiantuntija oli Tieteentekijä***. Tässä on huomattava, että yhdestä käynnistä eduskunnassa saattaa joskus syntyä useita "kuulemisia", jos asiantuntijaa on kuunneltu useampaan, yleensä toisiinsa kytkeytyneeseen valtiopäiväasiaan liittyen. Kaikki laskettiin. Mutta laskettiin myös toinen numero eli
b) Sellaisten asiantuntijakäyntien määrä, valiokunnittain ja hallituskausittain, joissa asiantuntija oli Tieteentekijä. Tätä varten samana päivänä samassa valiokunnassa samannimisen asiantuntijan kaikki kuulemiset laskettiin yhdeksi käynniksi.
Mutta hallituskaudet on eri mittaisia, ja käsiteltävien asioiden määrä ja yleensäkään minkään sortin asiantuntijoiden kuulemisten määrä varmasti vaihtelee historian pyörteissä sekä eri valiokuntien välillä. Yllä selvitetyillä numeroilla ei siis yksinään tee yhtään mitään (paitsi ehkä politiikkaa, jos olisimme poliitikkoja; onneksi emme ole). Siksi ynnättiin vielä muita numeroita, joilla yllä mainittuja voisi normalisoida vertailukelpoisiksi:
A. Kaikkien asiantuntijakuulemisten määrä, valiokunnittain ja hallituskausittain.
B. Erillisten kuulemispäivien määrä, valiokunnittain ja hallituskausittain.
Näinpä sitten päästään sopeutettuihin (vaan ei tietenkään leikattuihin), kilpailukykyisiin (kiky) numeroihin:
a/A = Tieteentekijöiden kuulemisten osuus kaikista kuulemisista
b/B = Tieteentekijöiden käyntien määrä per päivä jolloin valiokunta kuuli asiantuntijoita
… ja niistä lopulta piirrettiin pylväskuvaajia, joista sitten nähtiin Totuus.
*** Yliopistolliseksi julistamme aineistossa esiintyvien 9992 erilaisen Organisaatio -sarakkeesta löytyvien nimikkeiden joukosta sellaiset, joiden saattaa päätellä vastaavan jotakin seuraavista 54 tieteenteon paikasta. Yritimme kovasti pyytää GPT-tekoälyä tähän sortteeraukseen avuksi, mutta suomen kieli, pilkutukset, yliopistot ja ammattikorkeakoulut ja niin poispäin, tekivät tekoälyn älyttömäksi. Niin vain jouduimme vielä toistaiseksi ihan omalla älyllä tämänkin hoitamaan.
Aalto-yliopisto
Åbo Akademi
Australian National University
Belarus State University
BIOS-tutkimusyksikkö
Columbia University
Hanken Svenska handelshögskolan
Helsingin kauppakorkeakoulu
Helsingin yliopisto
Helsinki Graduate School of Economics
Ilmastopaneeli
International Institute for Applied Systems Analysis
IPR University Center
Itä-Suomen yliopisto
Joensuun yliopisto
Johns Hopkins University
Jyväskylän yliopisto
Karolinska Institutet
Kestävyyspaneeli
Kings College London
Kuopion yliopisto
Lapin yliopisto
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
Linnaeus University
Luontopaneeli
LUT-yliopisto
Maanpuolustuskorkeakoulu
Oulun yliopisto
Sosnet
Stanford University
Stockholms universitet
Swedish Defence University
Taideteollinen korkeakoulu
Taideyliopisto
Tampereen teknillinen korkeakoulu
Tampereen yliopisto
Teknillinen korkeakoulu
Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT
Turun kauppakorkeakoulu
Turun yliopisto
UiT The Arctic University of Norway
UNIFI
United States Army War College
University of Aberdeen
University of Auckland
University of California
University of Cambridge
University of Kent
University of London
University of Marburg
University of Oxford
Uppsala University
Vaasan yliopisto
X-Center Vienna
**** Tieteentekijän määritelmä tätä kirjoitusta varten kuvattu alla. Tulokset rajatuvat siis vain "yliopistollisiin" tieteentekijöihin, paitsi jos asiantuntijan titteli sisältää jonkin ensiksi mainituista 10 termistä. Sekä yksityisissä organisaatioissa että valtion tutkimuslaitoksissa tuotettuja asiantuntijalausuntoja jää siis analyysin ulkopuolelle, koska halusimme rajata tästä tarkastelusta pois sekä edunvalvonnan että ministeriöiden ohjauksessa olevan virkatyön.
(*=jokerimerkki)
Asiantuntijalle kirjattu Titteli (riippumatta Organisaatiosta) sisälsi
*profess*
*prof.*
*dosentti*
*dos.*
*akatemialehtori*
*yliopisto*lehtori*
*panelisti*
*paneelin*
*yli*assistentti*
*Senior Lecturer*
tai
Asiantuntijalle kirjattu Organisaatio oli joku 54:stä "yliopistolliseksi" katsomastamme organisaatiosta, sekä Titteli sisälsi
*emerit*
*lisensiaatti*
*lis.*
*tohtori*
*tekn*tri*
*TkT*
*LitT*
*Ph*D*
*FT*
*MMT,*
*, MMT*
MMT
*KT,*
*KTT,*
*, KT*
KT
KTT
*HT,*
*HTT,*
*, HT*
HT
HTT
*LKT*
*VT,*
*, VT*
VT
*VTT*
*ST,*
*, ST*
ST
*biologi*
*meribiodiversiteettiasiantuntija*
*oikeushammaslääkäri*
*projekti*johtaja*
*informaatikko*
*intendentti*
*amanuenssi*
*tutkija*
*research*
*fellow*
*opettaja* (mutta Titteli ei sisällä *koulutus*)
*tutkimus* (mutta Titteli ei sisällä mitään seuraavista: *hallin*, *asiamies*, *palvelu*, *avustaja*, *assistentti*)
Haluatko kirjoittaa OSC Blogiin? Ota yhteyttä julkaisukoordinaattori Sini Tuikkaan.
Blogiteksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.